Suomen kieli haltuun Helsingissä

Suomen kieli on kaunis, mutta vaikea opetella. Sen tietävät kaikki muualla syntyneet ja aikuisena Suomeen muuttaneet! Lasten on usein aikuista helpompi oppia vieras kieli – ehkä siksi, että he joutuvat käyttämään sitä päivittäin niin tarhassa kuin koulussa. Aikuisen on mentävä suomen kielen kursseille. Kunnes suomen kieli on hallussa, arjessa selviämistä auttavat tulkit, Googlen kielenkääntäjä sekä esimerkiksi Helsingissä sijaitseva käännöstoimisto.

Suomen kieli kiehtoo monia niin paljon, että sitä opiskellaan jopa yliopistossa. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa voi valmistua suomen kielen ja kirjallisuuden maisteriksi. Koulutuksen aikana käydään kielen historia kattavasti läpi – tässä artikkelissa voidaan tehdä vain pintaraapaisu. 

Suomen kieltä puhuu noin 6 212 000 ihmistä

Uralilaiseen kielikuntaan kuuluvaa suomea puhuu äidinkielenään noin 4,9 miljoonaa ja toisena kielenään yli 500 000 ihmistä. Lisäksi suomen puhujia löytyy Ruotsista (noin 300 000), Norjasta (noin 12 000) sekä Itä-Karjalasta ja Inkeristä (50 000–100 000). Joitain suomenkielisiä löytyy ympäri maailmaan, muun muassa Yhdysvalloista ja Australiasta. Suomessa puhuttu suomi jakaantuu useisiin murteisiin. Myös ikä, ammatti ja muun muassa muodollinen tilanne tuovat kieleen omat muuttujansa. 

Suomen kielelle ovat ominaisia sanapäätteet ja -liitteet. Suomen kielessä on peräti 15 erilaista sijamuotoa. Verbeissä on persoonapäätteet, ja substantiiveissa omistusliitteet. 

Tämä kaikki tekee suomen kielestä vaikeaa opiskella. Monissa suomalaisissa yrityksissä vaaditaan, että työntekijät osaavat suomea. Tämä hankaloittaa ja hidastaa maahanmuuttajien työllistymistä. 

Suomen kirjakielellä ikää viitisensataa vuotta

Abckiria

Kirjoitetulla suomen kielellä on ikää noin viisisataa vuotta. Vanhan kirjasuomen kausi kesti noin 1540–1810. Varhaisnykysuomen kausi oli noin 1820–1870, ja nykysuomen aikakausi alkoi noin 1880-luvulla. 

Suomen kieli kehittyi uralilaisesta kantakielestä, jota puhuttiin tuhansia vuosia sitten Volgan keskijuoksun ja Ural-vuorten välisellä alueella. Kantasuomesta ovat kehittyneet kaikki itämerensuomalaiset kielet, eli nykysuomen lisäksi myös karjala, vepsä, lyydi, inkeroinen, vatja, viro ja liivi. 

Kantasuomea puhuttiin Lounais-Suomessa ehkä jo pronssikaudella, mutta viimeistäänkin rautakauden alussa (eli noin vuonna 500 eKr). Varsinais-Suomen, Hämeen, Karjalan ja Savon muinaismurteiden uskotaan olevan peräisin 1000-luvulta.  

Mikael Agricolan aapinen eli Abckiria on vuodelta 1543. Se on samalla vanhin suomeksi painettu kirja. Aikaisemminkin suomea oli kirjoitettu muun muassa kirkon tarpeisiin, mutta näitä tekstejä ei ole säilynyt juuri ollenkaan. Vanhimmat kokonaiset, suomen kielellä kirjoitetut lauseet ovat peräisin 1470-luvulta olevasta saksalaisesta käsikirjoituksesta.

Agricolan jälkeen suomen kielen harrastaminen oli hetken aikaa muotia, mutta 1700-luvun isonvihan jälkeen suomi oli enää pelkästään rahvaan kieli. 1700-luvulla oli fennofiilejä, jotka painottivat suomalaisuuden, suomen kielen ja suomalaisen kansanrunouden merkitystä, mutta eivät välttämättä itse käyttäneet kyseistä kieltä. 

Suomessa Venäjän vallan alla herännyt nationalismi sai aikaan sen, että suomen kielen asemaa haluttiin parantaa – tarvitsihan Suomi oman kielen saadakseen autonomian ja lopulta itsenäisyyden. 1800-luvulla syntyivät niin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kaleva, suomenkielinen kaunokirjallisuus ja teatteri kuin esimerkiksi suomenkieliset sanoma- ja aikakauslehdet. Suomesta tuli koulun, hallinnon ja oikeuslaitoksen kieli.

Suomen itsenäistymisen jälkeen säädettiin, että Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Tänä päivänä suomen kieli on olennainen osa suomalaista identiteettiä, ja sitä osaavat käytännössä kaikki Suomen kansalaiset. 

Suomen kielen opetusta Helsingissä

Maahanmuuttaja saa suomen kielen opetusta Helsingissä esimerkiksi Eiran aikuislukiossa. Oppitunteja pidetään kello 8:30 ja 20:10 välisenä aikana. 

Jos äidinkielen ylioppilaskoe jännittää, voi Valmennuskeskuksessa käydä hiomassa taitojaan. Näin varmistaa mahdollisuutensa saada hyviä pisteitä jatko-opiskelupaikan todistusvalinnassa – esimerkiksi silloin, jos hakee yliopistoon lukemaan suomen kieltä.

Kotimaisten kielten ja kirjallisuuden laitos valmistaa opettajan, toimittajan, kirjailijan tai tiedottajan uralle. Suomen kielten ja kotimaisen kirjallisuuden opiskelu antaa valmiuksia myös kirjasto- ja kulttuurialalle. Helsingin yliopistossa opetetaan suomen kieltä ja kirjallisuutta niin kotimaisille kuin kansainvälisillekin opiskelijoille.

Uuden kielen oppii parhaiten käytännön kautta

Kuten aina, uuden kielen oppii parhaiten käytännön kautta. Koulutus on tarpeen, jotta oppii kirjaimet ja kieliopin, mutta kuullun ymmärtäminen ja puhuminen kehittyvät parhaiten, kun kieltä käyttää aktiivisesti. Maahanmuuttajan kannattaakin hakeutua tilanteisiin, joissa pääsee treenaamaan kieltä kannustavassa ympäristössä. Vapaaehtoistyö on yksi vaihtoehto. Suomalaiset yleensä tiedostavat, miten hankala heidän kielensä on, ja suhtautuvat ymmärryksellä virheisiin tai puuttuviin sanoihin. 

Jää tämä artikkeli

Facebook
Twitter